Selitä mulle

Aktiiviset ja reaktiiviset voimat

Käydään läpi palautetta siitä, mikä on Nietzschen kulma heterocringeihmissuhteisiin ja miksi me investoimme halujamme meitä alistaviin mekanismeihin. Varsinainen selitys koskee Deleuzen aktiivisten ja reaktiivisten voimien käsittelyä. Sivutaan myös hierarkian ja ruumiin käsitteitä ja tietoisuuden reaktiivista luonnetta. Jälkipuolella jaksoa otetaan suuri harha-askel ja tarkastellaan, miksi Nietzschellä ja Marxilla ei ole kovin paljon tekemistä modernin oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien kanssa. Näiden (eli liberalismin tai sosialismin) sijaan Nietzschen perspektivismi, Marxin kommunismi ja Deleuzen filosofia ovat eron ajattelua. Lukemista: Deleuzen Nietzsche-kirjasta luku II, osiot 1-10 Marx: Gothan ohjelman arvostelua Marx: Pääoman I osan I luku

Traaginen ajattelu ja kristinuskon kritiikki

Jatketaan Deleuzen Nietzsche-masinointia. Miten traaginen, dionyysinen ajattelu eroaa dialektisesta ja kristillisestä ajattelusta? Millä tavalla kristinusko maallisine jatko-osineen on tuonut hirvittävää syyllisyyttä ja tuskaa maailmaan, ja mitä tarkoittaa kärsimyksen sisäistäminen? Miten kaikesta voisi tulla myöntämisen ja ilon kohde? Arvioinnissa myös Nietzschen mahdollinen naisviha, olemassaolon viattomuus ja nopanheitto. Lukemista: Deleuzen Nietzsche-kirjasta ensimmäisen luvut osiot 5-16 Carlo Rovellin kirjat Ajan luonne ja Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta

Nietzsche ja filosofia

Aloitetaan Deleuzen Nietzsche-luennan erittäin herkullinen läpikäynti. Mikä on jonkin asian mieli ja mistä arvomme ovat peräisin? Miten todellisuus muodostuu voimien kamppailuista ja hierarkioista? Mitä on vallantahto ja miten sitä tutkitaan genealogisesti? Entä miksi Deleuze inhosi dialektiikkaa niin kovasti? Lukemista: Gilles Deleuze: Nietzsche ja filosofia Herakleitos: Yksi ja sama

Nietzsche myrkkykaapissa

Nietzsche on yksi niistä harvoista ajattelijoista, jotka tekee mieli laittaa metaforiseen myrkkykaappiin piiloon ihan nuorimmilta. Miksi näin, ja miten Nietzsche käsitetään yleensä väärin? Onko relativismia olemassa ja mikä on sen suhde perspektivismiin? Jaksossa käsitellään Nietzschen lukemisen kolme pääongelmaa, esitellään Nietzschen elämänvaiheet ja kerrotaan mistä aloittaa. Paljon puhetta mursunviiksistä ja hyvin vähän Deleuzesta. Lukemista: Nietzschen lopun aikojen "trilogia" Ecce homo - Antikristus - Epäjumalten hämärä Nietzschen filosofinen päätrilogia Iloinen tiede - Hyvän ja pahan tuolla puolen - Näin puhui Zarathustra Nietzschen yhtenäisin ja kumouksellisin teos Moraalin alkuperästä Lopuksi vielä nuoruudenteos Tragedian synty.

Väliselitys: Filosofia vs. itsestäänselvyydet

Jos filosofia on vaarallinen hanke, josta on historiassa voinut saada jopa kuolemantuomion, miksi niin moni filosofi näkee suuresti vaivaa itsestäänselvyyksien turvaamiseksi? Jakso on ääniessee, jossa tarkastellaan filosofian suhdetta valtaan sekä tuotteen ja tuotannon tasoihin. Luettavaa: Afterword from The Democratic Forest. William Eggleston in Conversation with Mark Holborn. http://www.egglestontrust.com/df_afterword.html Gilles Deleuze & Félix Guattari: Anti-Oidipus, luku 1 Karl Marx: Pääoma I, luku 1 Bertrand Russell: Filosofian ongelmat

Empirismi ja subjektiviteetti

Mistä empirismissä on kyse, tiedosta vai käytännöstä? Jakautuuko filosofia teoreettiseen ja käytännölliseen? Mikä on subjekti, ja miten epäluuloisesta naturalismista päädytään siihen, että maailma perustuu fiktioihin? Miksi empirismi on mielikuvituksen eikä aistien filosofiaa? Jaksossa tiivistetään Humen ajattelu nuoren Deleuzen ensimmäisen tutkimuksen pohjalta ja kuullaan ensi kertaa suomennettua tekstiä tuosta kirjasta. Lukemista: Gilles Deleuze: Empirisme et subjectivité: essai sur la nature humaine selon Hume / Empiricism and Subjectivity David Hume: A Treatise of Human Nature Agrégation externe de philosophie 2021 Programme et bibliographies  https://philosophie.ac-creteil.fr/spip.php?article1077

Onko kantia ottaa humetta?

"Mitä filosofi sanoi toiselle?" Jaksossa selitetään erittäin huono vitsi, joka toimii avaimena 1700-luvun filosofiaan. David Hume on kovaa kamaa, mutta oliko hän pelkkä Kantin muusa? Mihin oppikirjat keskittyvät Humen kritiikissä ja mitä ne jättävät kertomatta empirismistä? Entä mitä tekemistä Deleuzella on tässä jupakassa? Toisena puhujana jaksossa esiintyy Iines-kissa. Lähteitä ja lisälukemista: Gilles Deleuze: Empirisme et subjectivité: essai sur la nature humaine selon Hume / Empiricism and Subjectivity Gilles Deleuze: Hume-artikkeli Châtelet'n filosofian historiassa, löytyy kokoelmasta L'Ile déserte et autres textes (1953-1974) / Desert Islands and Other Texts David Hume: A Treatise of Human Nature Immanuel Kant: Prolegomena

Deleuzen elämä ja kuolema

Elämä ei ole mitään henkilökohtaista, Deleuze kirjoittaa. Yksilö on elämän väliaikainen vaikutus, ja yksilöön pakattu elämä on surkastunutta. Mitä sitten voi sanoa Deleuze-nimisen hahmon elämästä? Mikä oli nuoren Deleuzen salainen noitavaihe ja miksi elämän filosofi teki itsemurhan? Lukemista ja katsomista: Deleuzen aakkoset eli L'Abécédaire de Gilles Deleuze löytyy mm. tekstitettyinä Youtube-klippeinä ja englanninkielisenä transkriptinä https://deleuze.cla.purdue.edu/sites/default/files/pdf/lectures/en/ABCMsRevised-NotesComplete051120_1.pdf Frida Beckman: Deleuze (Critical Lives -sarjassa) Francois Dosse: Deleuze & Guattari Tiede & edistys 3/2008: johdatus Deleuzen elämän käsitteeseen ja suomennos Deleuzen viimeiseksi jääneestä artikkelista Jos haluaa tukea podcastia: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Väliselitys: Transversaali ja kiista yleiskäsitteistä

Yksi filosofian vanhimmista kiistoista koskee yleiskäsitteiden ja yksittäisten asioiden suhdetta. Mistä on kyse, miten fransiskaanimunkki Duns Scotuksen "tämyys" liittyy kiistaan ja mitä Deleuze ja Guattari tekevät seksikkäällä transversaalin käsitteellään? Ja muuta filosofiaa.

Filosofian tyylit

Johdatus jatkuu: puhutaan Deleuzen systemaattisuudesta, elitismistä, epäintuitiivisuudesta ja liiallisuudesta. Miksi tehdä filosofiaa "vaikealla tyylillä"? Mitä tekemistä tyylillä ylipäänsä on filosofian kanssa, ja miksi eron ajattelijoiden sukupolvi (Deleuze, Derrida, Foucault ja kumppanit) nousi juuri 1960-luvun Ranskassa? Filosofia toimii aina jo tyylillisesti, affektiivisesti, ruumiillisesti, niin kuin tämäkin podcast.