Selitä mulle

Meidän täytyy puhua Immanuel Kantista

Millainen oli Kantin voittajatunti ja muu päivärutiini? Mitä on Kantin kriitttinen eli transsendentaalinen filosofia, ja millaisen arkkitehtonisen järjestelmän järjen itsekritiikki muodostaa? Entä miten Julma-Henri selittää empiiristen tieteiden ja filosofian välisen eron?
Jaksossa osoitetaan vääräksi Heinrich Heinen väite siitä, ettei Kantilla ollut elämää. Sitten tehdään taustoittava katsaus Kantin kriittiseen ajatteluun, ja lopuksi arvioidaan Kantia kolmesta suunnasta.
Jaksossa mainittuja asioita:
Thomas De Quincey: The Last Days of Immanuel Kant
Heikki Kannisto: Kant ja järjen itsekritiikki (teoksessa Filosofian historian kehityslinjoja)
Immanuel Kant: Prolegomena
Carefree Wandering -kanava
Julma Henri: Rikrek

Väliselitys: Xenofeminismi ja vieraantuminen

Miksi sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärille syttyy jatkuvasti poliittisia konflikteja? Oliko Nietzsche naisvihaaja vai sittenkin varhainen feministi? Mitä on xenofeminismi? 
Jaksossa käsitellään muutamia feministisen filosofian uudempia suuntia ja pikakelataan vieraantumisen käsitteen 200-vuotista historiaa Euroopassa.
 
Luettavaa:
Sue Prideaux'n haastattelu Nietzschestä LA Review of Booksissa
Xenofeministisen manifestin suomennos Zelda-zinessä
Shulamith Firestone: The Dialectic of Sex
 
Jakson lopun namedroppaukset:
Legacy Russell: Glitch Feminism (tulossa suomeksi 2022)
Paul Preciado: Countersexual Manifesto
Paul Preciado: Testo Junkie (tulossa suomeksi 2022)
Donna Haraway: ”Kyborgimanifesti”. Teoksessa Haila, Yrjö & Lähde, Ville (toim.): Luonnon politiikka
Alex Williams & Nick Srnicek: Inventing the Future. Postcapitalism and a World Without Work

Kaikkien arvojen uudelleenarviointi

Minkälaisia nihilismin lajeja Euroopan historiasta löytyy? Mikä on yli-ihminen? Miten tuhotaan luovasti ja uudelleenarvioidaan kaikki arvot?
Hotellihuoneessa katkennut nauhoitus jatkuu: viimeiset setit Deleuzen Nietzsche-kirjaa ja paljon muuta, kuten vastarinnan virallisten muotojen kritiikki, Marxin ja Nietzschen yhteys, näkyvät ja näkymättömät tapahtumat, Sianhoito-opas nietzscheläisenä tekona, hegeliläisen dialektisen ajattelun ankara kritiikki, antroposeenista yli-ihmisaikaan, nihilismin akseleraatio ja lopuksi myöntämisen luonne.
Luettavaa:
Deleuze: Nietzsche's Burst of Laughter (teoksessa Desert Islands)
Deleuze: Nietzsche and the Image of Thought (teoksessa Desert Islands)
Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku V ja johtopäätökset
Eskelinen & Lehtola: Jälkisanat/Sianhoito-opas

Elämä ei ole pelkkää hengissä selviytymistä

Mistä elämässä on kyse? Miksi kustannustehokkuuden pitäisi olla tärkein asia yhteiskuntasuunnittelussa, miksei mielekäs elämä ole tärkeintä? Mikä on kaiken tämän mieli? Mitä tarkoittavat koodaaminen, rekoodaaminen, byrokraattinen valtiojärki ja nomadinen sotakone? Voiko politiikkaa tehdä hajoamalla? Kysymyksiä tutkitaan kolmen Deleuzen Nietzscheä käsittelevän esitelmän ja haastattelun kautta. Selitys on äänitetty hotellissa hermolomalla Tampereella, ja se kuuluu.
Seuraava jakso on viimein luvattu finaali-Nietzsche!
Luettavaa:
Deleuze: Nomadinen ajattelu (teoksessa Autiomaa ja muita kirjoituksia)
Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta

Syyllistäminen ja huono omatunto

Kaunainen ihminen märehtii menneitä jälkiä siinä missä aktiivinen ihminen kykenee unohtamaan ja luomaan. Tästä jaosta alkaa reaktiivisten voimien kehitys, joka etenee pappien välityksellä huonoon omatuntoon ja askeettisiin ihanteisiin. Jaksossa käydään läpi Nietzschen kaikkein voimakkaimpien tekstien hahmotelmia Deleuzen kautta. Esitellään myös velan ja syyllistämisen lyhyt historia ja käsitellään mm. kysymystä siitä, onko työttömien nöyryyttämisen mieli nautinnon tuottaminen työssäkäyville ja omaisuustuloilla eläjille.
Iines-kissa keskeyttää selityksen käynnistämällä kissamellakan, mutta selitys elpyy ja käy lopuksi läpi yhdeksän erilaista myöntämisen ja kieltämisen hahmoa.
Uusille kuuntelijoille: podcast toimii parhaiten sarjana ensimmäisestä jaksosta alkaen, mutta kyytiin voi toki tulla mistä jaksosta tahansa.Lukemista:Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku IVGraeber: Debt: The First 5000 YearsNietzsche: Moraalin alkuperästä

Ajattelun väkivaltaisuus ja ulkopuolisuus

Onko ajattelu aktiivista? Voiko edes sanoa, että me ajattelemme "itse"? Usein ajattelu alkaa vasta väkivaltaisesta katkoksesta, joka pakottaa kohtaamaan ulkoisen voiman ja luomaan uusia käsitteitä.
Kirjeenvaihto-osiossa tarkastellaan arkkitehtuuria ulkoisen, passiivisen ajattelun muotona. Kuinka paljon esimerkiksi ylempiluokkaisen ihmisen korkea käsitys itsestään syntyy häntä ympäröivästä arkkitehtuurista?
Lopuksi tarkastellaan typeryyttä filosofisena käsitteenä sekä filosofian tehtävää, joka on ajattelun alhaisuuden paljastaminen.
Lukemista:
Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku III loppuun
Lohtaja, A. (2021). Arkkitehtuurin poliittinen tiedostamaton: Martin Heideggerin ”Rakentaa asua ajatella”. Tiede & Edistys, 45(2). https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109653 

Dramatisoinnin metodi

Podcastaaja on nukkunut pommiin ja joutuu lisäksi siirtymään nauhurin kanssa vessaan kesken nauhoitusten. Tämä ei estä ankaraa selittämistä Sapfon ja Aristoteleen objektiorientoituneesta materialismista eikä teorian toiminnallisen luonteen avaamista.
Deleuze ja Nietzsche -osuudessa puhutaan dramatisoinnin metodista: sen sijaan, että kysyttäisiin esimerkiksi "mitä on kauneus", kysytäänkin "kuka tai mikä on kaunis, kuka tai mikä ilmaisee itseään kauniissa asiassa". Muita aiheita: suomalaisen ympäristöajattelun raskas laatu, representaatiokeskeisen ajattelun ja politiikan ongelmat, taistelemisen yleinen reaktiivisuus.
Lukemista:
Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta (Poesiavihkot 29)
megafoni.kulma.net
Eetu Viren: Vallankumouksen asennot (Tutkijaliitto, ilmestyy syksyllä 2021)

Myöntäminen ja kieltäminen, vallantahto, ikuinen paluu

Tehdään filosofiaa kissoilla ja tullaan Deleuzen ja Nietzschen olennaiseen kysymykseen: Miten reaktiiviset voimat onnistuvat voittamaan aktiiviset voimat? Entä millaista on myöntävä tahto ja millaista kieltävä? Miksi on tärkeää tulla herkäksi ja miten Nietzsche päätyy ihailemaan sekä sairaita että Jeesusta?
Lopuksi esitetään ikuinen paluu eettisenä muotoiluna:
“Mitä tahdotkin, tahdo sitä niin, että tahdot myös sen ikuista paluuta. (…) Nietzscheä lannistaa yksi asia maailmassa: pienet korvaukset, pienet nautinnot, pienet ilot, kaikki mikä sallitaan itselle kerran, vain kerran. Kaikki se, mitä ei voi tehdä uudelleen huomenna kuin sillä ehdolla, että sanoo itselleen edellisenä päivänä: huomenna en enää tee sitä.”
Lukemista:
Deleuzen Nietzsche-kirja, II luku, osiot 11-15
Graham Harmanin blogin advice-postaukset

Aktiiviset ja reaktiiviset voimat

Käydään läpi palautetta siitä, mikä on Nietzschen kulma heterocringeihmissuhteisiin ja miksi me investoimme halujamme meitä alistaviin mekanismeihin. Varsinainen selitys koskee Deleuzen aktiivisten ja reaktiivisten voimien käsittelyä. Sivutaan myös hierarkian ja ruumiin käsitteitä ja tietoisuuden reaktiivista luonnetta.
Jälkipuolella jaksoa otetaan suuri harha-askel ja tarkastellaan, miksi Nietzschellä ja Marxilla ei ole kovin paljon tekemistä modernin oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien kanssa. Näiden (eli liberalismin tai sosialismin) sijaan Nietzschen perspektivismi, Marxin kommunismi ja Deleuzen filosofia ovat eron ajattelua.
Lukemista:
Deleuzen Nietzsche-kirjasta luku II, osiot 1-10
Marx: Gothan ohjelman arvostelua
Marx: Pääoman I osan I luku

Traaginen ajattelu ja kristinuskon kritiikki

Jatketaan Deleuzen Nietzsche-masinointia. Miten traaginen, dionyysinen ajattelu eroaa dialektisesta ja kristillisestä ajattelusta? Millä tavalla kristinusko maallisine jatko-osineen on tuonut hirvittävää syyllisyyttä ja tuskaa maailmaan, ja mitä tarkoittaa kärsimyksen sisäistäminen? Miten kaikesta voisi tulla myöntämisen ja ilon kohde? Arvioinnissa myös Nietzschen mahdollinen naisviha, olemassaolon viattomuus ja nopanheitto.
Lukemista:
Deleuzen Nietzsche-kirjasta ensimmäisen luvut osiot 5-16
Carlo Rovellin kirjat Ajan luonne ja Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta