Selitä mulle

Elämä ei ole pelkkää hengissä selviytymistä

Mistä elämässä on kyse? Miksi kustannustehokkuuden pitäisi olla tärkein asia yhteiskuntasuunnittelussa, miksei mielekäs elämä ole tärkeintä? Mikä on kaiken tämän mieli? Mitä tarkoittavat koodaaminen, rekoodaaminen, byrokraattinen valtiojärki ja nomadinen sotakone? Voiko politiikkaa tehdä hajoamalla? Kysymyksiä tutkitaan kolmen Deleuzen Nietzscheä käsittelevän esitelmän ja haastattelun kautta. Selitys on äänitetty hotellissa hermolomalla Tampereella, ja se kuuluu.
Seuraava jakso on viimein luvattu finaali-Nietzsche!
Luettavaa:
Deleuze: Nomadinen ajattelu (teoksessa Autiomaa ja muita kirjoituksia)
Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta

Syyllistäminen ja huono omatunto

Kaunainen ihminen märehtii menneitä jälkiä siinä missä aktiivinen ihminen kykenee unohtamaan ja luomaan. Tästä jaosta alkaa reaktiivisten voimien kehitys, joka etenee pappien välityksellä huonoon omatuntoon ja askeettisiin ihanteisiin. Jaksossa käydään läpi Nietzschen kaikkein voimakkaimpien tekstien hahmotelmia Deleuzen kautta. Esitellään myös velan ja syyllistämisen lyhyt historia ja käsitellään mm. kysymystä siitä, onko työttömien nöyryyttämisen mieli nautinnon tuottaminen työssäkäyville ja omaisuustuloilla eläjille.
Iines-kissa keskeyttää selityksen käynnistämällä kissamellakan, mutta selitys elpyy ja käy lopuksi läpi yhdeksän erilaista myöntämisen ja kieltämisen hahmoa.
Uusille kuuntelijoille: podcast toimii parhaiten sarjana ensimmäisestä jaksosta alkaen, mutta kyytiin voi toki tulla mistä jaksosta tahansa.Lukemista:Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku IVGraeber: Debt: The First 5000 YearsNietzsche: Moraalin alkuperästä

Ajattelun väkivaltaisuus ja ulkopuolisuus

Onko ajattelu aktiivista? Voiko edes sanoa, että me ajattelemme "itse"? Usein ajattelu alkaa vasta väkivaltaisesta katkoksesta, joka pakottaa kohtaamaan ulkoisen voiman ja luomaan uusia käsitteitä.
Kirjeenvaihto-osiossa tarkastellaan arkkitehtuuria ulkoisen, passiivisen ajattelun muotona. Kuinka paljon esimerkiksi ylempiluokkaisen ihmisen korkea käsitys itsestään syntyy häntä ympäröivästä arkkitehtuurista?
Lopuksi tarkastellaan typeryyttä filosofisena käsitteenä sekä filosofian tehtävää, joka on ajattelun alhaisuuden paljastaminen.
Lukemista:
Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku III loppuun
Lohtaja, A. (2021). Arkkitehtuurin poliittinen tiedostamaton: Martin Heideggerin ”Rakentaa asua ajatella”. Tiede & Edistys, 45(2). https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109653 

Dramatisoinnin metodi

Podcastaaja on nukkunut pommiin ja joutuu lisäksi siirtymään nauhurin kanssa vessaan kesken nauhoitusten. Tämä ei estä ankaraa selittämistä Sapfon ja Aristoteleen objektiorientoituneesta materialismista eikä teorian toiminnallisen luonteen avaamista.
Deleuze ja Nietzsche -osuudessa puhutaan dramatisoinnin metodista: sen sijaan, että kysyttäisiin esimerkiksi "mitä on kauneus", kysytäänkin "kuka tai mikä on kaunis, kuka tai mikä ilmaisee itseään kauniissa asiassa". Muita aiheita: suomalaisen ympäristöajattelun raskas laatu, representaatiokeskeisen ajattelun ja politiikan ongelmat, taistelemisen yleinen reaktiivisuus.
Lukemista:
Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta (Poesiavihkot 29)
megafoni.kulma.net
Eetu Viren: Vallankumouksen asennot (Tutkijaliitto, ilmestyy syksyllä 2021)

Myöntäminen ja kieltäminen, vallantahto, ikuinen paluu

Tehdään filosofiaa kissoilla ja tullaan Deleuzen ja Nietzschen olennaiseen kysymykseen: Miten reaktiiviset voimat onnistuvat voittamaan aktiiviset voimat? Entä millaista on myöntävä tahto ja millaista kieltävä? Miksi on tärkeää tulla herkäksi ja miten Nietzsche päätyy ihailemaan sekä sairaita että Jeesusta?
Lopuksi esitetään ikuinen paluu eettisenä muotoiluna:
“Mitä tahdotkin, tahdo sitä niin, että tahdot myös sen ikuista paluuta. (…) Nietzscheä lannistaa yksi asia maailmassa: pienet korvaukset, pienet nautinnot, pienet ilot, kaikki mikä sallitaan itselle kerran, vain kerran. Kaikki se, mitä ei voi tehdä uudelleen huomenna kuin sillä ehdolla, että sanoo itselleen edellisenä päivänä: huomenna en enää tee sitä.”
Lukemista:
Deleuzen Nietzsche-kirja, II luku, osiot 11-15
Graham Harmanin blogin advice-postaukset

Aktiiviset ja reaktiiviset voimat

Käydään läpi palautetta siitä, mikä on Nietzschen kulma heterocringeihmissuhteisiin ja miksi me investoimme halujamme meitä alistaviin mekanismeihin. Varsinainen selitys koskee Deleuzen aktiivisten ja reaktiivisten voimien käsittelyä. Sivutaan myös hierarkian ja ruumiin käsitteitä ja tietoisuuden reaktiivista luonnetta.
Jälkipuolella jaksoa otetaan suuri harha-askel ja tarkastellaan, miksi Nietzschellä ja Marxilla ei ole kovin paljon tekemistä modernin oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien kanssa. Näiden (eli liberalismin tai sosialismin) sijaan Nietzschen perspektivismi, Marxin kommunismi ja Deleuzen filosofia ovat eron ajattelua.
Lukemista:
Deleuzen Nietzsche-kirjasta luku II, osiot 1-10
Marx: Gothan ohjelman arvostelua
Marx: Pääoman I osan I luku

Traaginen ajattelu ja kristinuskon kritiikki

Jatketaan Deleuzen Nietzsche-masinointia. Miten traaginen, dionyysinen ajattelu eroaa dialektisesta ja kristillisestä ajattelusta? Millä tavalla kristinusko maallisine jatko-osineen on tuonut hirvittävää syyllisyyttä ja tuskaa maailmaan, ja mitä tarkoittaa kärsimyksen sisäistäminen? Miten kaikesta voisi tulla myöntämisen ja ilon kohde? Arvioinnissa myös Nietzschen mahdollinen naisviha, olemassaolon viattomuus ja nopanheitto.
Lukemista:
Deleuzen Nietzsche-kirjasta ensimmäisen luvut osiot 5-16
Carlo Rovellin kirjat Ajan luonne ja Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta

Nietzsche ja filosofia

Aloitetaan Deleuzen Nietzsche-luennan erittäin herkullinen läpikäynti. Mikä on jonkin asian mieli ja mistä arvomme ovat peräisin? Miten todellisuus muodostuu voimien kamppailuista ja hierarkioista? Mitä on vallantahto ja miten sitä tutkitaan genealogisesti? Entä miksi Deleuze inhosi dialektiikkaa niin kovasti?
Lukemista:
Gilles Deleuze: Nietzsche ja filosofia
Herakleitos: Yksi ja sama

Nietzsche myrkkykaapissa

Nietzsche on yksi niistä harvoista ajattelijoista, jotka tekee mieli laittaa metaforiseen myrkkykaappiin piiloon ihan nuorimmilta. Miksi näin, ja miten Nietzsche käsitetään yleensä väärin? Onko relativismia olemassa ja mikä on sen suhde perspektivismiin? Jaksossa käsitellään Nietzschen lukemisen kolme pääongelmaa, esitellään Nietzschen elämänvaiheet ja kerrotaan mistä aloittaa. Paljon puhetta mursunviiksistä ja hyvin vähän Deleuzesta.
Lukemista:
Nietzschen lopun aikojen "trilogia" Ecce homo - Antikristus - Epäjumalten hämärä
Nietzschen filosofinen päätrilogia Iloinen tiede - Hyvän ja pahan tuolla puolen - Näin puhui Zarathustra
Nietzschen yhtenäisin ja kumouksellisin teos Moraalin alkuperästä
Lopuksi vielä nuoruudenteos Tragedian synty.

Väliselitys: Filosofia vs. itsestäänselvyydet

Jos filosofia on vaarallinen hanke, josta on historiassa voinut saada jopa kuolemantuomion, miksi niin moni filosofi näkee suuresti vaivaa itsestäänselvyyksien turvaamiseksi? Jakso on ääniessee, jossa tarkastellaan filosofian suhdetta valtaan sekä tuotteen ja tuotannon tasoihin.
Luettavaa:
Afterword from The Democratic Forest. William Eggleston in Conversation with Mark Holborn. http://www.egglestontrust.com/df_afterword.html
Gilles Deleuze & Félix Guattari: Anti-Oidipus, luku 1
Karl Marx: Pääoma I, luku 1
Bertrand Russell: Filosofian ongelmat